tiistai 26. tammikuuta 2016

Day Thirtytwo 15.3.15

 
Sunnuntai, Felipe eilen illalla oli nopeasti maininnut että isänsä oli kysynyt josko haluaisimme lähteä katsomaan perinteistä baski tanssi/teatteri esitystä. Päätimme että noh, miksipäs ei, se kuulemma maksaisi 8euroa, eli ei kovin kalliskaan. Saimme sellaisen kuvan, että menisimme katsomaan jotain humppaesitystä jossain ulkotiloissa jossa ihmiset joisivat kaljaa ja laulaisivat tyyliin jotain. Noh.. Kun illalla saavuimme paikkaan Felipen isän ja äidin kanssa, jätimme auton jonnekkin mistä löysimme autolle paikan ja kävelisimme sitten tälle kyseiselle paikalle missä esitys olisi. Näytti siltä, että Felipen vanhemmatkaan ei ollut täysin satavarmoja missä esitys olisi silä pysähtelivät kyselemään ihmisiltä jotain ja osottelivat suuntia. Menimme sitten vain perässä ja kun kumpikaan ei ollenkaan englantia puhunut niin höpöttelimme keskenämme, mutta Felipe (Felipen isä, jonka nimi myös Felipe….) sitten kuunteli ja rupesi matkimaan lintuja ja osotteli ylöspäin nauraen, hassu kaveri hän on. Kävelimme sitten perässä iltahämärässä, (kun tosiaan he hakivat meidät puoli kahdeksan maissa illalla) ja katselimme taloja ja ihailimme niitä, kuin myös puistoja mitä siellä oli. Tulimme meren äärelle, jostä näkyi toiselle puolelle missä näkyi kaupungin valot ja vedessä laivoja ja veneitä. Toisella puolella näkyi kuulemma Ranska ! Ohhoh olimmepas lähellä. Näkymät olivat hienot.









Perässämme kulki pariskunta ja heidän pieni koiransa joka oli aivan innoissaan ja hyppi kivetykselle ja katseli alas veteen, hyppäsi takaisin alas juoksi ja pyöri innoissaan ja hyppäsi takaisin kivetykselle katsellen veteen. Se oli hauska kaveri myöskin. Kun tulimme vähän matalammalle kohdalle, mistä myös pystyi kävelemään alas, koira hyppäsi ! Ja me nauroimme pöljänä Felipe mukaan lukien :D lopulta koira juoksi ylös omistajiensa luo aivan intopinkeänä.



Huomasimme myös suuria kalastusvapoja joissa oli jonkunnäköiset led valot päässä :o Ne olivat myös siistit.






Kävelimme ja katselimme laivoja ja veneitä ja taloja, kunnes tulimme erään rakennuksen luo joka sitten sattui olemaan tämä teatterirakennus. Tajusimme myös että paikka oli aivan sataman vieressä, siksi veneet ja muut härpäkkeet, yksi todella iso venekkin löytyi. Ostimme liput ja odottelimme vähän aikaa, jotta he avaisivat ovet. Sisään päästyämme, huomasimme, että tämä nyt sitten ei vissiinkään ollut sellainen alkukantainen tanssiesitys jossa ihmiset juovat olutta…Se oli aivan elokuvateatterin näköinen moderni sali ja lavan edessä oli verhot. Menimme paikoillemme ja ajattelimme että nojoo, täällä ei varmaankaan saa kuvata ja oikeassa olimme..







Kun esitys vihdoin alkoi, emme ymmärtäneet tietenkään taaskaan sanaakaan, sillä se oli tottakai espanjaksi. Myös kun vihdoin huomasimme ihmisiä lavalla ja kun esitys alkoi, oli vähän alussa naurussa pidättelemistä kun jokin mies vain pomppi sivusta kuin jokin kevyt balleriina konsanaan ja jatkoi sitten pomppimista lavalla. Kuulimmekin myöhemmin että baletti, perustuu perinteiseen Baskityyliseen tanssiin, jopas on.







Esitys kertoi luultavasti jonkinlaisen tarinan tanssin ja musiikin kautta, jonkunverran siinä puhuttiinkin ja taustalla heijastuksena vaihtuivat kuvat. Esityksen jälkeen lähdimme kävelemään kohti autoa, mutta kävellessämme huomasimme jonkunlaisen hissin joka oli läpinäkyvä, valaistettu ja meni ylöspäin, olimme että wooooow siistiä ja yhtäkkiä felipe rupesi kävelemään kohti hissiä ja näytti siltä että hän halusi viedä meidät sinne ylös. Menimme hissiin ja tulimme paikkaan josta näimme kaikki hienot valot pimeässä, ranskan rajan ja ranskan, se oli todella kaunista ! Olimme ihan HHHOOOO WAUW ja otimme kamerat esiin ja rupesimme räpsimään hillittömästi kuvia ja Felipe nauroi.










Kun pääsimme sieltä jatkoimme matkaamme paikkaan joka näytti aivan kuin keskiajalla olisi ollut ! Tai jossain lasten sadussa, kuten lumikissa tai jotain muuta vastaavaa. Felipe osoitteli jotain rakennusta ja huomasimme sen olevan hotelli, ymmärsimme että voisimme mennä katsomaan sitä ja menimme sisälle. Heti aulassa leuat loksahti auki, herranjumala tämäkö muka hotelli ! Näytti aivan linnakkeelta ! Hän meni respaan puhumaan että olemme suomesta ja hän haluaisi näyttää meille tätä hotellia, saimme luvan ja menimme tutkimaan hotellia ja taaas suut auki ja silmät pyöreänä katselimme ja räpsimme innoissamme kuvia !















Felipe halusi ottaa meistä myös kuvan ja  yritin neuvoa hänelle kuinka ottaa järjestelmäkameralla kuvaa, hän oli suloinen ! Felipen äidillä taas alkoi vissiinkin vähän palaa jo kiinni kun Felipe aivan innoissaan halusi näyttää vielä lisää, yläkerran hotellista ja oli kuin pikkulapsi, yläkerrassa oli jonkinlainen ruokailusali? Sekin oli todella upea !



 









Kun viimein päästiin ulos hotellista jatkoimme matkaamme räpsien ja räpsien kuvia Felipen ja Felipen äidin perässä, tälläistä vanhaa hienoa arkkitehtuuria kun suomessa ei hirveästi näy.

Tulimme jonkinlaiselle aukealla kohdalle jossa oli varmaankin pieni baari, jossa oli ihmisiä ulkona ja höpöttelivät keskenään, me ja Felipe otimme kuvia ja seisoskelimme ihmetellen. Pienet lapset myös leikkivät keskenään siinä ja kun tulivat ohi, toinen lapsista yhtäkkiä vain tarttui kassiini ja katsoi minua hassusti. Katsoin lasta ja sanoin että sori mutta se kassi on kyllä mun ja lapsi päästi irti ja lähti kävelemään, tiesin että lapsi ei tietenkään ymmärtänyt mutta lähtipähän ihmeissään päästäen irti :D Ihmiset vain nauroivat ja jotakin puhuivat espanjaksi keskenään, johan oli outoa.



Kun sieltäkin vihdoin päästyämme jatkamaan, huomasimme että aloimme tulla matkamme määränpäähän ja kapusimme rappuset alaspäin kadulle jossa olimme aikaisemmin kävelleet, kävelimme sitten autolle ja matkasimme takaisin Urnietaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti